sunnuntai 30. marraskuuta 2008

Mamma Mia!

Sunnuntaina sain paritkin mamma miat.
Aamupäivästä lähdin Dragon Flyhin hierontaan. Aah ja uuh. Ihana kokemus! Otin öljyhieronnan ja sen lisäksi sain rennon mielen. Ihana käydä paikassa, jossa ei tarvitse itse "viihdyttää" hierojaa, vaan saa maata kuola poskella ja nauttia siitä, kun itseä hoidetaan.
Loistava kokemus, ei tarvitse jatkossa miettiä minne sitä menisi hierontaan. Olisipa Suomessakin tämän kaltaisia paikkoja, tai siis Oulussa, silloin siellä tulisi kyllä varmasti käytyäkin.

Kotimatkalla kävin levykaupassa etsimässä papalle kiinalaista musiikkia ja muutama levy tarttui mukaani, sekä yksi DVD. Itselle ostin Josh Grobania ja Mamma Mia DVD:n. Vasta taksissa huomasin, että Grobanin levy oli tupla ja toisella levyllä oli joululauluja! Frööbeleiden joululevy sai haastajan, joka kyllä hakkaa Frööbelit mennen tullen ja palatessa äidin mielestä.

Mamma Mia! -elokuva piti saada heti pyörimään, vaikka en sitä juurikaan ennättänyt katsoa, mutta se musiikki... Tämä levy pitää saada Suomeen mukaan, onhan se lapsillekkin sovelias, kävin netistä tarkistamassa ennen kuin laitoin pyörimään.

Illalla tilattiin intialaista ruokaa, joka tällä kertaa oli kyllä hiukkasen liian tulista. Ei kelvannut lapsille, hyvä kun meille aikuisille. Eikä makukaan ollut tällä kertaa niin hyvä kuin aikaisemmin. Selvästi eri kokki ollut puikoissa. Jospa ensi kerralla olisi taas suosikkikokkimme töissä.

Illalla tuli vielä CityShopin tilaus. Kortinlukija ei toiminut, mutta onneksi suostui jättämään tavarat, että ensi kerralla sitten maksetaan. Saatiin lapsille rahkaa ja yogurttia, joita menikin useampi purkki heti kättelyssä :-D

Että mamma mia vaan. Istun ja kuuntelen joululauluja.

Ekakerran muuten kuulin tuosta laulajasta Ally McBealissa. Laulaja oli yhdessä jaksossa vierailevana tähtenä ja lauloi upean kappaleen, To Where You Are, joka kyllä kolahti heti tämän äidin (en tainnut silloin olla vielä äitikään...) sydämeen.

Perjantain performace

Perjantaina käytiin katsomassa "eläintarha"-esitys koululla.

Meidän seepralla vielä turkki päällä tässä vaiheessa


Naapurin söpö tyttö... mikähän eläin oli, meni vähän ohi, eikä väritys kyllä puolla ajatustani pantterista ;-)

Eistys menossa, eikä meidän seepra pysynyt nahoissaan, saatika paikallaan...

Nahaton seepra esitti kuitenkin oman osuuntensa ihan mallikkaasti

Oli taas todella ihana käydä katsomassa näiden pienten esitystä, vaikka se tietääkin aikaista ylösnousua ja laittautumista meiltä kaikilta, esitykset kun alkavat jo klo 8.15. Uusi kokemus koko perheelle seurata oman lapsen esiintymistä ja hienolta kyllä tuntuu :-)

tiistai 25. marraskuuta 2008

Kynttilöitä

Tänään poltettiin taas kynttilöitä ns. lapsiturvallisesti.
Todella hyvä paikka polttaa kynttilöitä ilman vaaraa :-)

Lähettäjä Seko
Nikokin on tullut koulusta ja lapset katsovat filmiä.

Lähettäjä Seko
Ja vielä toinen kuva ilman salamaa. Tulee paremmin esille nuo joen toisella puolella olevat rakennuksien valot.

Jännä, miten eriasiat korostuvat kuvassa kun ottaa salamalla tai ilman!

Pitäs ostaa uusi pikkukamera, jota olisi helppo kantaa mukana. Nyt on kunnossa vain isompi järkkäri, jota ei mukanaan viitsi raahata. Jospa se joulupukki toisi uuden kameran ;-)

Colour book

Tänään Niko toi koulusta mukanaan oppilailla kiertävän "Colour bookin", jonka lapset ovat itse tehneet ja nyt se kiertää oppilaiden kotona ihasteltavana, yhdessä katseltavana.
Tosi ihana juttu!
Lähettäjä Koulu
Etukannessa on opettajan ja kaikkien oppilaiden omakätisesti kirjoittamat nimet.

Lähettäjä Koulu
Ja Nikon oma "projekti" :-)
Poika tuntuu olevan varsin ylpeä luokan kirjasta, ja niin pitääkin :-)

maanantai 24. marraskuuta 2008

Piheys huipussaan

Portin vieressä asuminen näyttääkin olevan aika antoisa paikka seurata ihmisten erikoisia touhuja.

Parkkeeraamista mm. suihkulähteeseen, parkkeeraamista yleensäkkin niin, ettei oteta toisia ihmisiä huomioon ja viimeisimpänä just äsken tämä pesijä.



Suihkulähteestä vettä ison maasturin päälle ja hankaamaan. Jotain sananvaihtoa siinä vartijoiden kanssa herra kävi, mutta jos on niin "kehtaava", että pesee isoa hienoa autoaan suihkulähteen vedellä sen sijaan, että veisi autonsa pesulaan, hän on varmasti osannut myös puhua itselleen "pesuvuoron" tähän ilmaiseen pesulaan...

torstai 20. marraskuuta 2008

K-y-l-m-ä aamu

Kyllä. Makkarin oven aukaisin, iski kylmyys vastaan. Hyrrrrrr!!!! Lämmityslaitteet säädettý +23 asteeseen ja silti on koko asunto ihan jäässä! Miten ihmeessä????

Ruokatilan ikkuna oli auki. En tunnusta. En varmasti tunnusta, että olisin jättänyt sen auki toissa päivänä tuulettaessani! Eilen sitä ei aukaistu ollenkaan ja toissa päivänä minä v-a-r-m-a-s-t-i laitoin ikkunan ihan kunnolla kiinni!

Siis oikeeksi. Mitä se ikkuna on voinut olla "kiinni" reilun vuorokauden siten, ettei sen aukioloa ole huomannut?! Ei edes kuullut metelistä?! En ymmärrä... Enkä varmasti tunnusta...vieläkään.

Aamulla pitkästä aikaa vein Nikon koulubussille. Nenä ja posket jässä! Varmaan oli lämpötila lähempänä 0- kuin 10-astetta. Collegehousut ja välikausitakki tuntuivat aika köykäseltä varustukselta, jolla ei kyllä pidempää matkaa olisi voinut lähteä tekemään.

Nyt aurinko paistaa, verhot ovat auki, että saadaan lattiat lämpimiksi. Hyvin toimii :-)

Perjantai, ihana sellainen. Loput viikonloput ennen suomilomaa taitavat mennä aika tarkkaan shoppailun merkeissä. Parit juhlatkin olisi vielä tulossa, koitetaan ennättää ja jaksaa kaikki menot, onhan sitten piiiiitkä loma tiedossa :-)

Nyt aamuhommeleiden pariin ja ulos. Heippa ja ihanaa perjantaita!

tiistai 18. marraskuuta 2008

Tulee(ko) joulu...

Lähettäjä Seko

Siinä se nyt on. Äidin ja Nikon upea luomus :-)


Päivinä, kun aurinko paistaa, on vähän joulutunnelma hakusessa. Selkeinä päivinä aurinko on jo nousemassa kuuden jälkeen ja pimeää tulee illalla kuuden maissa. Jos noiden aikojen välissä paistaa lämmittävä aurinko, ovat joulukoristeet aika koomisen näköisiä. Kyllä ne vaan kuuluu kaamoksen ja lumen keskelle, ei siitä pääse mihinkään! Tänä vuonna ei kyllä taideta laittaa jouluvaloja kuin Nikon huoneeseen, jos hän ne haluaa. Kolme viikkoa ja päästään kotiin laittamaan joulua. Jippiii!

Tämä viikko on lähtenyt käyntiin niin vauhdilla, ettei oikein edes tajua, että on jo keskiviikko! Enää kaksi herätystä ja on "taas" viikonloppu :-) Pitää laittaa joulujutut kuntoon viimeistään viikonlopun aikana, että ennätetään niistä nauttiakkin. Sitten vain toivotaan sadepäiviä, että päästään virittämään ennakkofiiliksiä.

Sadepäivät ovat kyllä aikasta mukavia. Ei ole paineita lähteä minnekkään ja jos jonnekkin haluaa, auto hakee kellarista, eikä tarvitse kastua kaikkien tykötarpeiden laittelun aikana, eikä tartte kauheasti laittaa vaatettakaan päälle. Kyllä sitä pukemista sitten taas ennättää Suomessa harrastaa ihan kyllästymiseen saakka.

Niko on jo tullut koulusta. Katsoo Joulupukki 2:sta ja äiti suomentaa ja vastaa miljooniin tärkeisiin kysymyksiin joulupukista, lhjalistasta jne... Kiirettä siis pitää ;-)

Lasagne uunissa, sämpylät jähtymässä ja rauha maassa. Hyvää päivän jatkoa!

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Kynttiläaikaa

Nyt tulee polteltua paljon kynttilöitä. Suomesta tuli raahattua Party Litea ihan urakalla ja täältä on tullut ostettua toinen mokoma.

Holasta ostin kokeeksi pari isompaa kynttilää. Kolmen sydämen paksu pyöreä kynttilä, sekä ohuempi yhdellä sydämellä. Tarkoitksena oli testata, miten laadukkaita Holan kynttilät ovat, voisiko niitä viedä repullisen kotiinkin muuttokontissa. Tällä hetkellä kyllä näyttää, että ei kannata pakata yhtään, ellei joku toinen rouva ole onnistunut löytämään sielä parempia kynttilöitä ja saa minua vielä kerran ostamaan ja testaamaan :-)

Pienempi kynttilä näyttää tältä:

Ei kauhean kaunista katseltavaa ja palaakin todella huonosti. Vika voi tosin olla polttajassakin?!

Ja toinen...

Joutui ulos heti sytyttämisen jälkeen. Haisi aivan kauhealle! Ihan kuin olisi ollut hyttysspiraaleja kämppä täynnä! YÖKS!
Onneksi meillä on olkkarissa parveke, josta kynttilät näkyvät erittäin hienosti myös tänne sisälle.

Nyt tiedän, miksi nämä kynttilät olivat alennuksessa...

Party Lite rules...

Sortunut metrotunneli

Pikapostaus:

Hangzhoussahan rakennetaan metrotunnelia, joka sitten päätti sortua eilen (vai oliko se toissapäivänä?!).
Meillä kuitenkin kaikki hyvin, ei ole edes tietoa, missä päin tuo tunneli on sortunut.
Surullista on, että ihmishenkiä sortuma on vaatinut...

Nyt iltapuuhien pariin...

perjantai 14. marraskuuta 2008

Ylämäki alamäki...

Juupasen juu. Tämä viikko on ollut yhtä alamäkeä. Tänään on tosin ollut helppoa lasten kanssa, mutta eilen Niko joutui jäämään Ikeassa isin kanssa autoon. Taitaa olla joku uhmaikä päällä, kun ei mikään kelpaa. Esim. isi piirtää auton. Ei kelpaa, siihen ei olisi saanut piirtää renkaita! Isi piirtää uuden auton ILMAN renkaita. Ei kelpaa, siihen olisi pitänyt piirtää renkaat! Ja kun isi lopettaa piirtämisen, alkaa hirveä huuto.

Tänään on siis lasten kanssa mennyt hienosti. (Niko oli koulussa ja sai hymynaaman :-))
Mutta nyt äidillä paloi pinna ayin kanssa. Hän oli Millan kanssa leikkimässä leikkihuoneessa ja mitä siellä tehtiinkään? Erilaisilla kynillä (tussia, sakuraa...) sotkettiin huonekaluja, seiniä, ikkunalauta (josta väri ei lähtenyt edes pois). Millan kädet, jalat, housut ja paita... Se ei mennyt minun jakeluuni, että AIKUINEN ihminen antaa lapsen tehdä tuollaista sotkua! Niinpä nopeasti kiihtyvänä ihmisenä korotin ayille ääntä, että EN HALUA että paikkoja sotketaan ja kävin itse siivoamaan.
Ayilla tuli itku...
Loppupäivän hän oli sitten todella surullinen, poissatolaltaan, vihainen... en tiedä, mitä noista.
Lepyttyäni sanakirjan kanssa selitin, etten ole hänelle vihainen, mutta en tiedä, miten kiinalaiset ottavat tällaiset asiat. Harmittaa hänen puolestaan, että näin viikonlopun alla kävi tällainen välikohtaus, mutta ei minusta minun tarvitse ihan kaikkea sulattaa ja oikaista hymyssä suin. Olen huomannut, ettei sillä ole juurikaan vaikutusta. Samalla tavalla Milla saa touhuta kuin ennen kieltämistäkin, oli sitten kyse vaarallisesta tai muuten vaan kielletystä asiasta.
Maanantaina nähdään, onko meillä enää ayia...

Terveisin: 0-100:n kiihtyvä alle viiden sekunnin

keskiviikko 12. marraskuuta 2008

Ja että tiskikonekin vielä :-(

Tämä päivä ei oikein ole ollut tämän äidin päivä. Oikeasti siitä on hyvin vaikea löytää mitään mieltä virkistävää! Onkohan tämä niitä päiviä vai ihan tavallisia hankalia päiviä, jotta osaisin sitten huomenna nauttia Shanghain reissusta?!

Kaikkea verenpainetta nostattavaa en varmasti enää muistakkaan, (onneksi,) mutta aika pitkälle ne liittyvät lapsiin. Molempiin. Pienempi on ottanut vähän liiankin hyvin mallia isoveljestään, joka ei normaalisti vietä päiviään kotona. Minä olisin kyllä hermoraunio, kun olen jo tottunut "yhden lapsen politiikkaan" näin päiväsaikaan. Omaa rauhaa, päiväunia, hiljaista hipsuttelua. Nuo jos vietäs nyt pois... "PUFFF", en tiedä miten kävisi. Tulisiko blogiakaan enää kirjoitettua? Epäilen. Tai sitten teksti muuttuisi painokelvottomaksi... tai olisin oikeasti hermoraunio. Ihanat, raivostuttavat, rakkaat, rasittavat lapset. Niitähän ne on. Mussukat... :-)

Kaikki alkoi jo aamusta. Milla päätti herätä yhtäaikaa meidän muiden kanssa, vaikka äidillä oli suunnitelmissa suunnistaa vielä takaisin sänkyyn, kunhan saa miehet matkaan. (Tänään ei päikkäreitä saanut otettua, kun Niko tuli jo 12:00 kotiin, oli äidillä tällainen pieni backup plani, jota ei sitten tullut toteutettua. Plääh.)
10:00 alkoi kirjeenvaihto opettajan kanssa, joka päätyi puheluun ja Nikon kanssa jutteluun. Kipeän sormen kynsi, joka oli pois lähdössä, oli revennyt. Poika pakkasi repun ja tavaransa, käski äidin tai isin tulla hakemaan kotia 1½-tuntia aikaisemmin.
Puhelun jälkeen poika jäi nätisti koulun loppuun saakka. Pientä lahjontaa tosin tarvittiin...

Känkkäinen, äkäinen poika paljastui sitten heti herkkukipon (se pieni lahjonta...) syönnin jälkeen.
Muulivaihteen heitti myös Milla päälle, mm. kaatamalla mehua sohvalle! Tyttö tasantarkkaan tiesi, ettei mehun kanssa mennä olohuoneeseen, ja kun asiasta sanoin ja komensin, katsoi silmiin ja alkoi kaatamaan mehua vaaleille sohville! Siis ei voi olla totta! reilu 1½-vuotta ja tekee jo ilkeyksiä! Ei Niko koskaan tuollaisia temppuja tehnyt pienenä... Onneksi.

Koko päivä oli yhtä vastustamista, ei yhtään asiaa voinut tehdä nätisti, ei kumpikaan muuleista :-(

Illansuussa lähdettiin käymään sisäleikkipaikalla ja lähtöä sinnekkin tehtiin pidemmän kaavan kautta. (Milla istui tänään ensimmäiset jäähynsä. Mehun kaadosta tuli ensimmäinen ja uloslähtiessä toinen. En kyllä muista enää miksi!)
Leikkipaikalla alkoi uusi marina. "Ei täällä ole ketään leikkikaveria!" Ja kun oltiin pois lähdössä ½-tuntia myöhemmin, ei poikaa meinannut saada pois...

Ayille olin antanut hommaksi pestä parvekkeiden lasiset kaiteet, kun me lähdettiin leikkipaikalle. En tiedä, onko silmissäni vikaa, vai missä, mutta ei ne kaiteet kyllä puhtailta näyttäneet, lattiat kylläkin. Ärrrrr!!! Eikö MIKÄÄN voi tänään mennä helposti ja oikein?! No ei....

Illalla kun isi oli jo tullut kotiin, päätti äiti sitten löysätä kiristynyttä vieteriään kuumalla kylvyllä. Aah. Lapset leikkii isin kanssa ja rauha on maassa. Nyt minä pulahdan...

Olinpa sitten omaa tyhmyyttäni laittanut tiskikoneen päälle ennen kylpyyn menoa ja huomasin, että tiskikonekkin käyttää KUUMAA VETTÄ! Siinä kisassa jäin kakkoseksi.
Hailakan vilusessa vedessä istuskelin ja tietyin väliajoin aukaisin kuumavesihanaa, että sain taas parisen litraa kuumaa vettä viluisille kintuilleni. Tätä jatkui ja jatkui...

Loppu hyvin kaikki hyvin. Sain sen KUUMAN kylpyni, rennot ja lämpimät lihakset, sekä löysän vieterin!

Elä koskaan aliarvioi kuuman kylvyn voimaa...

maanantai 10. marraskuuta 2008

Tyhmä minä

Koululla on keskiviikkona ja torstaina "parents conference". Vanhemmat menevät koululle saamaan "osavuosiraportin" jälkikasvustaan. Muuten ihan hieno homma, mutta kaikille luokille ei ole ilmoitettu, että jälkikasvulla loppuu koulu JO 11:30! No joo, olisihan meidän tietenkin pitänyt osata asia ymmärtää sen perusteella, että koulun kalenterissa lukee "parents conference". Siis tuo lause pitää ihan selvästi sisällään tekstin; koulu loppuu ko. päivinä jo 11:30! Kyllä minä sitten olen tyhmä... En muista ihan tarkkaan, oliko keväällä koko päivä lapsilla vapaata vai kans puolipäivää, Niko kun tuli jo normaalistikin kotiin 12:00 maissa. Niin että olisihan minun nyt pitänyt jo tietää...

Koulussa opettajalla ja Nikolla on kommunikointi vaikeuksia. Opettaja ei aina tiedä ymmärtääkö Niko mitä hän sanoo, vai onko poika heittänyt jullin päälle. Eilen illalla sitten opeteltiinkin sanomaan "I don't understand.". Jospa tuosta olisi jotain hyötyä tulkitsemaan enkelimme käytöstä.

sunnuntai 9. marraskuuta 2008

Hyytävän kylmää

Tänään on Hangzhoussa suorastaan hyytävän kylmää. Hyrrrr! Milla ei ole suostunut ulos lähtemään, kun näkee sen vaatevuoren, mitä äiti päälle on suunnitellut. Kummallista...
Sää on selkeä. Yllättävän selkeä. Ilmnkosteus on poissa, samoin saastepilvi, kiitos navakan
(sen hyytävän) tuulen. Kiitti!
Tänään olisi hyvä päivä leipoa jotain. Saisi suun makiaksi ja uunista hyötylämpöä tupaan ;-)
Niko tulee kohta kotia. Pitää koittaa, jos neiti suostuisi ulkoilemaan edes hetkeksi, onhan ulkona suht puhdas ilmakin.
Heippa vaan ja mukavaa maanantaita!

lauantai 8. marraskuuta 2008

Kuulumisia

Välillä oli oikein "spurtti" blogin päivittämisessä. Koitetaan olla jatkossakin ahkeria, jos vain tulee jotain mieleen. (Terkut Vantaalle ;-))

Viikko meni enemmän ja vähemmän sateisissa merkeissä. Kotona touhuttu ja kaupoissa käyty. Tuontimaidot on loppu. Ei ole kuin satunnaisia eriä tarjolla ja ne menee heti. Vaikka kiinalaisia elintarvikkeita boikotoidaankin, on nyt pakko ostaa paikallista maitoa. Ihan hyvän makuista, hieman liian rasvaista, mutta kahvissa menee ja Nikokin sitä juo (sitten kun viimeinenkin tuontimaito on loppu...)

Milla on taas lääkekuurilla. Monesko lie tänä vuonna... Antibioottia ja yskänlääkettä hengitystietulehdukseen. Korvat olivat ok, vaikka niitä veikattiin kipeiksi, on neiti niin huonosti nukkunut viime aikoina. Jospa se taas tästä.
Yskänlääkettä ottaa Millan lisäksi Niko ja äiti. Öisin on tosi inhottavaa kun kurkkua kutittaa ja on pakko yskiä kuivaa yskää. Päivällä kyllä lima irtoaa, mutta ei yöllä. Illalla menee yskä kuivaksi ja aamupäivällä taas helpottaa. Ihanaa... Niin ja nenät on tietenkin tukossa ja vuotaa, kuinkas muutenkaan. Vajaa ½-vuotta enää... Mielenkiinnolla odotan, tuleeko terveydentiloihin pysyvämmin muutoksia kun jätetään Kiina viimeisen kerran taakse. Toivon sitä todella.

Viikolla kävin Metrossa ja odotin, että joulujutut olisi jo laitettu esille. Nyt olisi tarkoitus ostaa isommassa määrin kaikkia ihania joulujuttuja, jotka Suomessa maksavat maltaita. Tai saisi niitä Suomestakin samaan hintaan sitten joulun jälkeen, mutta tarjonta on sitten niin suppeaa. Nythän tuota aikaa on vähän shoppailla :-)

Alkuviikosta täällä tarkeni vielä t-paidalla, mutta tänään on jo selvästi kylmempää. Sisällä pitää olla sukat jalassa, asuntoa on lämmitettävä ja ulos pitää laittaa takki päälle. Kylmä viima puhaltaa. Eiköhän se talvi ole nyt tännekkin jo saapunut.

Joulua odotella todella kovasti. Fiilikset on aivan mahtavat kun lähdetään kotiin jouluksi! Ei parempaa joululahjaa voisi saada kuin Suomen joulu, ja lumiset kelit on tietenkin tilauksessa :-) Ja sitten edessä se viimeinen lähtö tänne Kiinaan. Uskomattomalta kyllä tuntuu... Ihanan uskomattomalta...

Nyt pitää ruveta vertailemaan Suomen ja Kiinan Ikean hintoja. Voipi olla, että ensi viikolla on viimeinen Ikean keikka täällä edessä ja pitää katsoa, mitä täältä kannattaa Suomeen mukaan ostaa. Ei me mitään suurta, mutta kuitenkin.

Heippa vaan lauantai-illasta!

PS: F1-kisat ovatkin ensi vuonna Shanghaissa JO 17. - 19.4! Eli taidetaan päästä (tai ainakin isi pääsee) vielä kerran katsomaan formuloita :-)

tiistai 4. marraskuuta 2008

Fanitusta.

Meillä on fani. Nalle Puh -fani. Milla katsoo vuoron perään kaikkia Puhin filmejä, välillä haluaa Puhin pyörimään DVD:lle ja tetsikalle yhtäaikaa ja katselee sitten molempia, sen mitä pystyy.

Meillä on täällä vain pieni Nalle Puh, jäätelöpaketista muistaakseni saatu. Nalle Puh ja Möhköfantti. Siinä on kaverukset, joiden kanssa onnistuu ihan kaikki, hampaiden pesusta lähtien. Puh ja Möhköfantti syövät juustoa ja yogurttia. (Ihan totta! Puhin ainoaa ruokaa ei ole vain hunaja ;-)).




Ihana tapaus :-)

maanantai 3. marraskuuta 2008

Huti tuli

Tiedän kyllä, että Kiinassa voi ajella myös puolisokeana.

Lähettäjä Hangzhoun sekalaiset

Olikohan syy tähän parkkeeraamiseeni:

a. puolisokeus
b. omat touhut
c. liian kapea portti
d. kiinni hirttänyt kaasu
e. epäkuntoiset jarrut

Ei aavistustakaan. Mutta teidän, että vauhdit asuinalueemme portilla ovat aikasta matalat...

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Mitäs sitä tänään syötäisiin...

Mitäs sitä tänään syötäisiin?

Ottaisiko aamupalaksi pienet huikat melamiini maitoa? Vai tekisikö melamiinimuna munakasta vai olisikohan geenimanipuloidut maissilastut melamiinimaidon kanssa?!

Lounaaksi hormooni-antibiootti lihakastiketta kera hormooni-kasvimyrkky perunoiden ja porkkanoiden...

Välipalaksi voisi maistua vaikkapa melamiini yogurtti hormooni hedelmien kera!


Tosiasiassa meille täällä on tarjolla paljon tuontitavaraa, jonka kulutus perheessämme on kasvanut huomattavasti melamiinikohun jälkeen.
Maidot ja jogurtit saadaan tuontitavarana Australiasta ja Euroopasta ja näitä onkin ruvettu käyttämään. Boikotoimme kiinalaisia elintarvikkeita niin pitkälle kuin mahdollista, ihan periaattesta ja oman terveyden vuoksi. Lapset varsinkin käyttävät vain tuotitavaraa. Munista ei voi mennä vannomaan, vaikka ovatkin" high quality". Vai olisiko tuo teksi itsessään jo varoituksen poikanen...

Lihaa syödään vielä sekaisin. Osin australialaista ja osin kiinalaista. Arkipäivään Australialaista jauhelihaa ja kun pihviä tai paistia tekee mieli, kiinalaista. Lihat ovat kuulemma kans menossa testattavaksi Hong Kongissa.

Tuontimaitoa saa kaupasta vaihtelevasti. Välillä hyllyt notkuu maitoja ja välillä et saa yhen yhtä purkkia. Äiti ja isi juo sitten paikallista maitoa, vaikka sitä ei ole testattukaan. Orgaanista (?) kuitenkin.

Yksi vauvanruoka paketti, jossa melamiinia todettiin, näytti samalta, kuin mitä Millalle aikoinaan ostin. Onneksi tyttö viisaana jätti sen syömättä ja heitin sen roskikseen...

Hong Kongissa testataan päivittäin runsaita määriä elintarvikkeita melamiinin pelossa. Päivittäin päivitettävät testitulokset pääsee katsomaan tuoreeltaan, ja jos haluaa, voi valita testattujen ja hyväksyttyjen listalta ostoksensa, jos niitä satutaan täällä mantereella myymään.

Että kyllä me täällä pärjäillään.

lauantai 1. marraskuuta 2008

Huonekalut

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Olin kyllä ottanut kuvat niistä tilaamistamme huonekaluista, jotka saimme alkukesästä, jo ennen kesälomaalle ja oli tarkoitus laittaa ne blogiin kesän aikana, mutta mutta...
Otin sitten uudet kuvat kun vanhat olivat jo menneet hukkaan. Uutta tilausta suunnitellaan, joten tässä nyt nämä vanhat ;-)

Lipasto, joka teetettiin meidän kuvien perusteella. Hieno tuli!











Arkku, joka toimii nyt kosketissoittimen pöytänä.







Ja pieni dragon box. Päällä lohikäärme-kaiverrus.

Halloween

Meille tuntemattomampi juhla, mutta tänä vuonna oltiin 100% mukana, vietettiinhän Halloweenia Nikon koulussa.

Aamulla kun puin Nikolle supermiehen pukua päälle, tajusin miten hölmö olin ollut sitä ostaessani! 4v, joka ei ilmoita vessahädästään kuin vasta ihan viime tipassa! Apua! Miten menee koulussa, jos pissattaa, tai kakattaa!

Aamulla Niko lähti normaalisti bussilla kouluun ja me seurattiin ½-tunnin päästä perässä. Oli Nikon ensiesiintyminen meille vanhemmille :-) (Oli niillä keväällä esiintyminen, mutta meille ei tullut ilmoitusta asiasta kun Niko oli sairaana kun lappuset oli jaettu kotiin vietäviksi. Vain harmitti...)

Pieni supermiehemme oli oikein ihana kurpitsa :-) (viides oikealta). Harmi vaan kun meidän pienempi kamera alkaa mennä rikki. Ei tahdo enää oikein tarkkoja kuvia ottaa... Just nyt... tietenkin :-(

Esiintyminen meni mallikkaasti, oikein hienosti. Käsileikkiä leikki muiden kanssa, vaikka alkuun meinasi mennä ihan meidän katseluksi ;-) Esiintymisen jälkeen saateltiin Niko omaan luokkaan, humpit ja halit, kyselyt wc:ssä käynnistä (tietty...) ja hei heit. No problems. Hienosti meni kaikki. Hyvillä mielin lähdettiin päivän askareisiin :-)

Illalla äiti lähti kahdestaan Nikon kanssa koululle Halloween-juhliin. Todella hienot juhlat, paljon olivat nähneet vaivaa 2-tunnin takia! Porukkaa riitti ja mukavaa oli.

Roosa, Niko ja Roope


Niko ja Kyra

Niko ja Samuel

Siiri, Minna ja Roosa
Pelotukset, Roope ja Niko

Oli kaikenlaisia pelejä, maalaamisia, leikkejä ja scary-house, joka meinasi olla Nikolle vielä liian jännä. (Ei onneksi mennyt yöuniin...)

Ja äidin pelot puvun hankaluudesta riisua wc-käynnille oli turha. Ei ollut sotkun sotkua kun päivä oli pulkassa ;-)