Tänään on ollut aivan mielettömän upea ilma! T-paidalla on auringossa tarennut ja ensimmäiset puut ovat jo ruvenneet kukkimaan, joten kyllä se kevät sieltä tulee :-D Satu kyllä kirjoitti blogissa, että ensi viikolle olisi luvattu jo kylmempää, mutta nautitaan nyt kun voidaan. Huomiselle on luvattu vieläkin lämpimämpää (+24), mutta ohjelmassa on pakollinen kauppakeikka Metroon... Mutta onhan tuota iltapäivää, jos vain jaksaa lähteä.
Perhosia, niin ulkona kuin vatsassakin. Tänään, ensimmäisen kerran ne ilmaantuivat molempiin. Ulkona oikeat perhoset ja sisällä minun vatsaani. Ensimmäisen kerran tuli sellainen olo, että vitsi, meidän muutto ON todella lähellä! Kutkuttavaa... Mitä pitää vielä ostaa? Mitä otetaan matkaan? Mitä unohdan ostaa...?
Miltä tuntuu olotila, kun ei ole lentolippuja minnekkään varattuna? Sitä "vaan" ollaan... Suomessa... Tuntuuko se sitten ihanalta vai ahdistavalta... Takki tyhjältä?!
Paluuta odotetaan innolla, mutta kuitenkin. Jo nyt on Hangzhouhun "pikkiriikkinen" ikävä, vaikka tiedän (?) viihtyväni paremmin kotona. Meille on täällä tapahtunut niin paljon. Millan syntymä, kaksi muuttoa, uusia tuttavuuksia ja ystäviä, jotka tosin seuraavat sitten perässämme Suomeen, ihania lomamatkoja :-) Pitää vain ajatella niitä asioita, jotka täällä ovat ottaneet kupoliin, jos alkaa liiaksi tunteilemaan. Ilmansaasteet, ruoan turvallisuus ja sen yleinen saatavuus. Liikenneturvallisuus ja terveydenhuolto, sekä oman liikkumisen rajallisuus pienten lasten kanssa. Osin omasta tahdosta kylläkin, mutta ei ole haluttu mitään extream-keikkaa lähteä tekemään pienten kanssa, just tuon terveydenhuollon takia. Paljon jää näkemättä, mutta ei voi mitään. Olisin halunnut nähdä erilaisia luonnon kauneuksia. Vuoria, luolia, maaseutuja... Kiinassa ei ole panostettu turvallisuuteen noissa paikoissa, joten sinne ei pienten lasten kanssa ole kiva mennä. Perhe on kuitenkin ykkönen ja lasten turvallisuus. Eikä sitä osaa rentoutuakkaan katselemaan maisemia, jos joutuu hermoilemaan lasten takia. Mutta ei minua suuremmin harmita. Voihan sitä tulla tänne turistiksi kun lapset vähän kasvavat, jos siltä tuntuu :-D
Siinäpä se, Milla heräs yskimiseensä ja on nyt sylissäni. Heippa!