Loman jälkeen mieli oli musta. Paluu "verhon alle", sateiseen, harmaaseen Hangzhouhun ei oikein houkuttanut. Oli useampi "bad China day" peräjälkeen. Vaan annas olla kun tuli viikonloppu ja aurinko näyttäytyi pitkän harmaan jakson jälkeen, nousi oma vireystasokin kuin pörssikurssit parhaimmillaan! Back in business :-)
Juupasen juu. Lomalla oli ihanaa. Koitan saada valittua "parhaat palat" kuvasadosta tännekin omaksi jutukseen, mutta siihen saattaa mennä aikaa, minulla kun on nykyisin koneella muutakin tekemistä...
Menin tutustumaan Facebookkiin ja siellä sitä nyt ollaan. Vaikuttaa tosi kivalta! Harmi kun vuorokausi on niin lyhyt. Nyt voisi ottaa muutaman lisätunnin, että voisi könytä Facebookissa, lukea blogeja ja kirjoittaa omaansa :-)
Lauantai. Käytiin Decathlonissa ale-ostoksilla. Talvivaatteita kärryllinen. Siinäpä oli paikallisilla ihmettelemistä. Meillä oli hamstrausmeininki, että pärjätään ensitalvi ja muutama muukin. Halvalla kun sai... ;-)
Minua ärsyttää Decathlonin kassalla korttipääte. Päätteen ympäriltä on otettu pois se suoja (jos sitä on koskaan siinä ollutkaan...), että saisi pitää korttinsa salasanan pidettyä salassa. Nyt siinä tollistelee useampikin ihminen katsomassa laskun summaa jne. kun olet maksamassa. Epämukava olo...
Naapurin raksatyömaa on ollut hiljainen jo suomiloman paluusta lähtien. Kiinassa on kuulemma jäänyt työttömäksi useita miljoonia (olikohan noin 20 milj.) rakennustyöläisiä kun firmoilta ovat rahat loppuneet. Olisiko tuon meidän työmaan kohtalo sama?! Talot on saatu siihen korkeuteen, että peittävät näkyvyyden meiltä kaupunkiin päin ja siihen se sitten jäi. Toivottavasti työläiset saivat palkkansa, olihan vasta kiinalaisten suurin juhla, uusi vuosi, jolloin työntekijöille maksetaan käsittääkseni joka paikassa tuplapalkka, että on kotiinkin viemisiä, omille vanhemmille.
Siinäpä jotain turinaa. Jospa seuraava postaus olisi jo vähän positiivisempi kun on aallon pohjasta ylös kerran noustu. Heippa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kiva kuulla pitkästä aikaa. Arkeen paluu on aina yhtä kamalaa, mutta kylä se siitä ... :)
Facebookiin, kuten blogeihinkin, on tosi helppo jäädä koukkuun - mäkin vietän molemmissa hävyttömän kauan aikaa päivittäin. On niin kiva saada yhteyksiä vanhoihin ystäviin ja tuttaviin, katsella kuvia ja tsättäillä. ...ja lukea blogeja .... ja seurata kommentteja. ...ja päivittää omaa blogia...
Odottelen innolla lomakuvia näytille
Jaksamisia ja terkkuja iso kasa! :)
Kiitti MaaMaa! Totta tosiaan; voi jäädä koukkuun ;-)
Vitsi kun on vaikea etsiä vanhoja kavereita kun naiset tunnetusti vaihtaa sukunimeään! Pitää aina keksiä joku veli tai miespuolinen kaveri, joka mahdollisesti olisi vielä tämän oman kaverin kaveri... Ja aikaa kuluu... Mutta kivaa on :-D
Lähetä kommentti